Ruokavaliolla syöpänsä parantaneen miehen kirjansa myy kymmeniä tuhansia kappaleita. Perheenäiti jakaa FB-ryhmissä ilosanomaa laventeliöljyllä hoituneesta borrelioosista. Energiakivillä voi toipua psykoosista. Äidit synnyttävät kotona itseoppineen doulan kanssa välttyäkseen kätilöiden synnytysväkivallalta. Nousivatko niskakarvat pystyyn – tekisikö mieli lopettaa lukeminen?
Ruokavaliolla syöpänsä parantaneen miehen kirjansa myy kymmeniä tuhansia kappaleita. Perheenäiti jakaa FB-ryhmissä ilosanomaa laventeliöljyllä hoituneesta borrelioosista. Energiakivillä voi toipua psykoosista. Äidit synnyttävät kotona itseoppineen doulan kanssa välttyäkseen kätilöiden synnytysväkivallalta. Nousivatko niskakarvat pystyyn – tekisikö mieli lopettaa lukeminen?
Niin minunkin. Älä silti sulje silmiäsi ikävältä totuudelta: nämä ovat tosiasioita todella monelle suomalaiselle. Minkä me lääkärit sitten asialle mahdamme? Huuhaan päivitteleminen Facebookin Lääkärit -ryhmässä tai työpaikan kahvipöydässä ei riitä. Muutama viikko sitten kyllästyin siihen, että lääkäreiden edustus sosiaalisessa mediassa (erityisesti Instagramissa) lähentelee nollaa. Perustin Instagramtilin @laakari.anni.
Alle kuukaudessa olen saanut yli 1200 seuraajaa, luonut yhteistyösuunnitelmia toisen Instagramissa aktiivisen lääkärin kanssa sekä oppinut tuntemaan kourallisen muita akateemisesti koulutettuja terveysalan ammattilaisia. Olen saanut useita yhteistyötarjouksia, vaikka minulla on verrattain pieni seuraajakunta ja kuulun vasta ns. mikroinfluencer-kokoluokkaan. Yleensä vasta 2000-5000 seuraajaa saa pienemmät yhteistyökumppanit kiinnostumaan.
Tarinaa edelsi perinteinen sisuuntuminen. Viime syksynä Tervettä skeptisyyttä -blogin isäntä, FT Pauli Ohukainen, inspiroi esiintymään asiantuntijana tutkitun tiedon puolesta. Viimeinen niitti oli Tampereen Lääkäripäivien #somelääkärit -sessio, jossa puhujien keski-ikä lähenteli 60 ja alustoista keskityttiin ainoastaan Facebookiin. Jotain oli tehtävä.
Vuonna 2018 täysikäisistä suomalaisista viikoittain Facebookia käytti 71%, Instagramia 31% ja Twitteriä 16%. Yli 45-vuotiaiden osuus Facebookin käyttäjistä on edelleen nousussa, ja enää reilu puolet alle 30 -vuotiaista on Facebookissa. Sen sijaan nuoret ovat keskimäärin useita tunteja päivässä Instagramissa, Snapchatissa ja Pinterestissä.
Sosiaalisen median käyttäjistä 94% kokee, että on saanut sieltä mielenkiintoista tietoa. Kukaan ei kuitenkaan valvo tiedon oikeellisuutta. Mitä sinä siis teet levittääksesi sosiaalisessa mediassa nimenomaan tutkittua tietoa vallataksesi tilaa laventeliöljyiltä ja mineraalisuoloilta? Uskallatko jakaa lääketieteeseen liittyviä kansankielisiä postauksia tai kommentoida, jos joku levittää karismaattista huuhaata varmana tietona?
Moni kollega on kommentoinut, että tilini perustaminen oli rohkeaa. Mitä tässä pitäisi pelätä? Lynkatuksi tulemista? Ajan riittämistä? Sitä, että potilaat kysyvät omista asioistaan? Etteivät ihmiset usko akateemisia asiantuntijoita? Nämä ovat ymmärrettäviä huolia. Polarisoituneessa ilmapiirissä suositun viestin tulee olla tiivis ja tunteita herättävä. Äkkiseltään voi olla vaikeaa tiivistää Käypää hoitoa twiittiin tai rokotteiden hyötyjä Instagram-storyyn. Toisaalta omista vaivoista kysyvät seuraajat ovat ainakin minulle olleet yksittäistapauksia. Ajankäyttöä voi säädellä oman mielenkiinnon mukaan: voi vain jakaa vaikuttajien julkaisuja ja luotettavia uutisia omiin kanaviinsa, eikä tarvitse tuottaa omaa sisältöä.
Jos nykytilanne jatkuu jäämme täysin ulos nuorten maailmasta. Heille syntyy mielikuva norsunluutorneissaan kyhjöttävistä, sulkeutuvista elitisteistä, joita on vaikea lähestyä.
Suuri yleisö ei kuitenkaan ole äärimmäistä mieltä mistään. He ottavat vaikutteita ihmisiltä, jotka onnistuvat esittämään asiansa mielenkiintoisella ja innostavalla tavalla ja jotka ovat samaistuttavia eli jakavat omasta elämästään myös henkilökohtaista tasoa. Itsensä brändääminen on nykypäivää. Uskon, että tulevaisuudessa jokaisella itseään kunnioittavalla lääkärillä on sometilit, ja niiden ylläpitäminen tunnollisesti katsotaan valtiksi esimerkiksi rekrytoinnissa.
Jos jäämme pois sosiaalisesta mediasta, menetämme lopulta potilaamme. Muiden alojen yhtiöt ja asiantuntijat alkoivat esiintyä sosiaalisessa mediassa ammattilaisina jo vuosikausia sitten. Missä te kaikki 21 000 kollegaa olette?
Anni Saukkola, @laakari.anni
Lääketieteen lisensiaatti, NLY:n hallituksen jäsen
P.S. Ota seurantaan myös toinen nuori lääkäri Instagramissa: @jennipuolivali