Suomessa on parhaillaan käynnissä laaja-alainen erikoislääkärikoulutuksen uudistus. Ensimmäiset konkreettiset askeleet on otettu jo 2019, kun uusi valintamenettely tuli käyttöön. Uudistuksen monet osa-alueet kuten osaamisperustaisuus ja sähköinen seurantajärjestelmä ovat vielä kehitteillä. Nämä voivat olla erikoistuvan kannalta positiivisia muutoksia, jos ne tehdään oikein. Mahdollisuus päinvastaiseenkin on valitettavasti olemassa.
Valintamenettelyn periaatteina ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus:
Valintamenettelyssä haettavissa olevien paikkojen tulee perustua ajantasaiseen ja luotettavaan tarvearvioon eri alojen erikoislääkäreistä keskimääräisen valmistumisajan päähän.
NLY pitää edelleen yhteistä valintaa aiempaa “villiä länttä” parempana ratkaisuna, mutta nykyistä valintamenettelyä pitää aktiivisesti kehittää saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella. Byrokratiaa on toistaiseksi pyritty kovasti vähentämään yliopiston hallinnossa, mutta ei varsinaisesti hakuprosessissa olevalta nuorelta lääkäriltä.
Aiemmin hankittu osaaminen tunnustetaan:
Alalta aiemmin hankittu tai koulutukseen muuten soveltuva koulutuksen kriteerit täyttävä työkokemus tulee hyväksyä osaksi koulutusta.
On hyvä, jos nuorella lääkärillä on mahdollisuus kokeilla ja nähdä erilaisia erikoisaloja sekä työpaikkoja jo ennen erikoistumisen aloittamista. Tällaiselle omaa alaansa etsivälle lääkärille työnantajan tulisi tarjota koulutuksellista työtä, jotta osaaminen voidaan myöhemmin tunnustaa osaksi erikoislääkärikoulutusta.
Koulutusväylät tarkoittavat suunnitelmallista ja joustavaa erikoislääkärikoulutusta:
Yliopiston ja työnantajan on suunniteltava koulutus yhdessä erikoistuvan kanssa niin, että vältytään pullonkauloilta ja koulutukseen kuulumattomilta ylimääräisiltä työjaksoilta – jos erikoistuva ei niitä itse toivo. Tätä tavoitetta tukee yhdessä koulutuksen alussa luotu ja tarvittaessa päivitettävä koulutussuunnitelma.
Työjaksot ja koulutukset onkin suunniteltava niin, että erikoistuminen tulevassa osaamisperustaisessa koulutuksessa kestää lähtökohtaisesti enintään aiempien tavoiteaikojen verran.
Osaamisperustaisuus parantaa koulutusta:
Erikoislääkärikoulutuksessa siirrytään ajan mittaamisesta koulutuksessa kertyvän osaamisen mittaamiseen. Tällöin korostuu tarve säännöllisille osaamisen karttumisen arvioinneille osaamistavoitteita peilaten. Koulutuksen vastuuhenkilöillä on tässä merkittävä rooli, minkä vuoksi arvioinnin läpinäkyvyys sekä erikoistuvan lääkärin näkemyksen huomioiminen ovat ehdottomia edellytyksiä oikeudenmukaisuudelle.
Niin nykyisessä aikaperustaisessa kuin tulevassa osaamisperustaisessakin järjestelmässä erikoistuvalle uhkana on se, että kaikkien osaamistavoitteiden kerryttämiseen vaadittavia sijoituksia ei mahdollisteta. Siirtymävaiheessa ongelma voi korostua ja jo nyt nähdään viitteitä siitä, että koulutuksen vastuuhenkilö saattaa tulkita osaamisen karttumista vähän miten haluaa. Aikaa mitattaessa professorin oli ainakin hankalampi kiistää sen kulumista ja siten koulutuksen etenemistä. Uskokaa tai älkää, mutta tätäkin on kuitenkin nähty.
Yksittäisen koulutuksen vastuuhenkilön, joka saattaa toimia myös työelämässä erikoistuvan esihenkilönä, mahdollisuutta mielivaltaiseen päätöksentekoon vähennetään kansallisesti sovittujen osaamistavoitteiden sekä niiden yhtenäisten arviointikriteerien kautta, joita jokaisen kouluttajankin on kunnioitettava. Erikoistuvalla tulee olla mahdollisuus kääntyä toisen kouluttajan tai yliopiston puoleen, jos hänen osaamistaan ei tunnusteta tai koulutuspaikka ei tarjoa hänelle mahdollisuutta oppia kaikkia tarvittavia tietoja ja taitoja.
Erikoislääkärikoulutuksessa on sähköinen seurantajärjestelmä:
Järjestelmän tulee olla valtakunnallinen, eri alojen tarpeisiin joustava, helppokäyttöinen sekä työajan puitteissa käytettävissä. Päällekkäisiä järjestelmiä, joissa erikoistuva ja kouluttaja joutuvat kirjaamaan osaamistavoitteiden karttumista useampaan kertaan ja moneen paikkaan, ei tule rakentaa.
Erikoislääkärikoulutuksen loppukuulustelusta luovutaan:
Osaamisperustaisuuden rinnalla koulutukseen tulee tuoda jatkuva kehittymisen arviointi, joka tukee koulutuksessa etenemistä. Kun huomataan jonkin osa-alueen jäävän jälkeen, siihen järjestetään lisäkoulutusta ja työsijoituksia järjestellään niin, että osaamista kartutetaan. Näin erikoislääkärikoulutus ei pitkity, vaan siitä tulee tehokkaampaa. Korjausliikkeitä voidaan tehdä jo koulutuksen aikana.
Kun koulutuksen osaamistavoitteiden toteutumista ja tiedon karttumista seurataan tarkoitustaan palvelevien mittareiden avulla koko koulutuksen ajan, mihin enää tarvitaan lopputenttiä? Aivan, ei mihinkään.
Laajemmin NLY:n tavoitteita löydät täältä!
Ole se muutos, jota lääkärin työ tarvitsee. Anna äänesi lääkärikoulutusta parantaville ratkaisuille – Nuorelle Lääkärille.
Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalien äänestysaika jatkuu 25.10.2021 asti.
Tutustu nuoriin ehdokkaisiin: nly.fi/vaalit
Lisätietoja:
Jesper Perälä
NLY:n puheenjohtaja
jesper.perala@nly.fi
Sara Kaartinen
NLY:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja
sara.kaartinen@nly.fi